Kaunis pahuus (kirja-arvio)

Kaunis pahuus (2022) on Marjut Hovin kirja uushenkisyydestä. Sen näkökulma on kristillinen. Kustantajana onkin toiminut Perussanoma. Teos paneutuu, voisiko sanoa, uushenkisyyden haittoihin ja jopa epäkohtiin. Se vaikuttaa olevan Hovin henkilökohtainen puheenvuoro aiheesta. Mukana on myös muutamia kokemuskertomuksia uushenkisyydestä.

Marjut Hovi kirjoittaa osuvasti uushenkisyyden ihmiskäsityksestä, joka palautuu antiikin ja renessanssin ihmiskuvaan, jossa ihmistä jumaloidaan. Elämäntapavalmentajat korostavat yhteyttä itseen ja omaan kehoon sekä mieleen, siinä missä kristinusko korostaa yhteyttä kaikkivaltiaaseen Jumalaan.

Teologina on mielenkiintoista lukea siitä, kuinka kristinusko hahmottaa uushenkisyyttä, koska se tapahtuu eri tavalla kuin akateemisessa maailmassa. Kun uushenkisyyttä louhii akateemisin työkaluin, niin siitä saa irti eri asioita kuin teologisella syväsukelluksella.

Kristinuskossa ihmisellä on rajat, Jumalalla ei. Uushenkisyydessä vaikuttaa siltä, että ihmisellä ei ole mitään rajoja. Itseään voi siis kehittää rajattomasti, eikä Jumalaa tarvita (tai ole olemassa).

Uskomushoidot uskottelevat

Uushenkisyyteen pettyneiden kokemukset liittyvät teoksessa siihen, kuinka henkisistä kursseista on haettu apua omaan haastavaan elämäntilanteeseen, minkä seurauksena kaikki on mennyt vain huonompaan suuntaan. Visualisointi ei lisännytkään elämänhallintaa vaan aiheutti kaaoksen omassa elämässä.

Kaikkien psyyke ei kestä sitä, että visualisointi ei toimi tai epäonnistuu. Se on myös kokemus, josta henkiset opettajat eivät puhu tai jonka he sujuvasti sivuuttavat ja antavat ymmärtää, että vika on visualisoijassa itsessään, toisin sanoen hänen uskossaan.

Kaikki uushenkisyydessä ei siis ole viehättävää, kaunista ja kohottavaa. Nykyään tiedetään, ettei henkisyys sovi kaikille. Jotkut eivät saa buddhalaistaustaisesta Mindfulnessista sitä hyötyä, jonka sillä väitetään olevan. Osalle harjoitukset toimivat, osalle eivät, mikä on tieteellisin tutkimuksin todennettu.

Ongelma Mindfulness-harjoituksessa voi olla se, että vaikka elämä hyväksytäänkin sellaisenaan, niin se ei ole lahja Jumalalta. Se on kärsimystä alusta loppuun. Kärsimyksestä ja jopa elämästä pitää päästä eroon.

Joogalla on hindulaiset juuret, ja joogille se on uskonnonharjoitusta

Uushenkisyydessä ja itämaisessa uskonnollisuudessa on jotakin samaa: ihminen itse pelastaa itsensä. Sellainen näkemys on täysin vieras kristinuskon pelastuskäsitykselle. Psyyke voi olla kovilla, jos ihminen joutuu jatkuvasti ponnistelemaan henkisesti. On elettävä jatkuvasti rakkaudessa ilman, että saisi ajatella kielteisesti. Kielteiset ihmiset pitää siivota pois omasta elämästä. Yksikin kielteinen ajatus voi manifestoida ties mitä. "Visualization failed."

Kirja Kaunis pahuus on läpeensä kristillinen mutta samalla silmiä avaava. Erottelukykyä kannattaa aina käyttää. Hengellinen erottelukyky tunnetaan jo Raamatusta. Uskontohistorialliset joogan juuret ja asanat voidaan jäljittää hindulaisuuteen jumalten palvontaan. Hindulainen uskonnonharjoitus länsimaisena liikuntana voi olla pyhäinhäväistys vannoutuneen joogin näkökulmasta.

Buddhalainen mielenharjoitus, tietoisuustaidot, kuljettavat kohti nirvanaa eli sammumista. Se on kuin puhaltaisi liekin sammuksiin. Kristillinen ihmis- ja pelastuskäsitys on täysin toisenlainen. Itse en tutkijana arvota koskaan erilaisia elämänkäsityksiä, mutta henkilökohtaisessa elämässä ja vakaumuksessa on otettava kantaa.

Lopuksi

Esimerkiksi Mindfulnessissa ei ole suhdetta Jumalaan, vaan ihminen on yksin oman olemisensa (tai oikeastaan olemattomuutensa) kanssa. Monelle sellainen merkitsee eksistentiaalista kriisiä. Mitä on minuton minuus tai identiteetitön identiteetti? Kuka minä olen ilman muistojani? Miksi minun pitäisi päästä eroon minusta?

Rukouksella on aina suunta ja vastaanottaja, sillä on vähintäänkin kaiku. Kristinuskossa kärsimys ymmärretään osaksi elämää. Kärsimyksessäkin Jumala On. Kristinusko ei myöskään ole mikään yksittäinen metodi tai harjoitus, se on uskonto, joka perustuu Jeesuksen elämäntyöhön, opetukseen ja ihmetekoihin, joista evankeliumit kertovat. Kristinuskon pointti on se, että pelastus on ilmainen.

Hovi kirjoittaa myös elämänenergian käsitteestä. Kritiikin kohteena on hoitojen korkea hinta. Selvänäköpalvelut ja uskomushoidot eivät ole ilmaisia, ja samaan aikaan ne eivät takaa mitään: eivät parantumista tai oikeita tietoja tulevaisuudesta.

Kirjoittanut: Teologi Tea Holm (FT, TM)

Teos Kaunis pahuus on henkilökohtainen kannanotto. Kiitos Perussanomat kirjalahjoituksesta kirja-arvion tekemiseksi. Tilattavissa mm. Adlibriksesta.

Sähkön hinta pilvissä? Tee hintavertailu sähkön hinnasta tästä.